Unionihistoria: Hansasta Euroopan Unioniin
OPPIMISTAVOITE: Tässä jaksossa opit miten pitkä tie länteen on Suomelle ollut. Matkaat läpi vuosisatojen historiallisen matkan unionista toiseen, joihin Suomi on liitetty.
Opit ymmärtämään ihmisten motiiveja ja luomaan kokonaiskuvaa Suomesta tänään, miksi tähän on tultu.
Tässä jaksossa voit pikalukea unionihistorian tai perehtyä siihen siihen kunnolla.
1. Pikaisin tapa on katsoa ja lukea 30 tietoruutua,
3. Sitten on mahdollista myös lukea tämä koko erikoisluku e-kirjasta: lisäetu-tietokirjastosta. Klikkaa tästä.
Lisänmausteena esittelemme youtube lyhytelokuvan Lännen miehet: EU-ajan keskeiset vaikuttajat.
Oppimisen idea ja polku selviää . Tässä alla esitetään "teesi".
Sinun asiasi on osallistua omalla ajatuksellasi keskusteluun, johon on sivun lopussa oma alue.
Nettitavat: Puhumme asiaa omasta puolestamme emme arvostele toisten keskustelijoiden persoonaa.
----------------------------------------------------------------------
TEESI: Suomi on Euroopan unionissa pääosin oman turvallisuutensa vuoksi.
Arvot, kauppa ja sosiaalinen ulottuvuua tulevat vasta sitten,
Suomi on kuulunut Unioneihin aiemminkin.
Silloinkin sen rooli oli alusmaan.
"Meillä on luotettu oikeuden ja oikeudenmukaisuuden voimaan. Historia ei näy antavan siihen perustetta. Historiaa lukiessaan tulee pessimistiseksi. - Valtiot toimivat Staatsräsonin - valtionedun - mukaan.
Se on hirveää – blutrotig, veripunaista. Se on ulkopuolella hyvän tai pahan. Toistaiseksi ei ole onnistuttu löytämään mitään järjestelmää, joka rajoittaisi Staatsräsonia ja suojelisi toisia valtioita sitä vastaan.
Staatsräsonin rajoitus, sen suhde moraaliin, on kysymys, minkä ratkaisemisesta erityisesti riippuu ensi kädessä pienten valtioiden tulevaisuus, mutta loppujen lopuksi myös suurten ja koko ihmiskunnan menestys."
Tasavallan Presidentti Juho Kusti Paasikivi.
”Historia on vaarallinen petikaveri. Miksi mennä selkä edellä tulevaisuuteen, kuten nyt halutaan tehdä?
Miksi emme pyyhi yli menneisyyden jälkiä ja karista yltämme sen taakkaa?
Mitä oli, sitä ei enää ole. Vain tulevaisuus on todellista. Eikä tulevaisuus ole kuin menneisyys.
Oikeastaan vain yksi historian tapahtuma on muistelemisen arvoinen: omatekoinen, kotikutoinen, itsenäinen ja kaamea lama 90-luvun alussa. Ken sen muistaa, ei romantisoi taloudellisen tuhon tietä. Aika harva tuntuu muistavan. Mutta jos lamaa ei muistella, ei muistella sitten mitään, ei edes talvisotaa.”
Filosofi, professori Timo Airaksinen.
Kauppapolitiikalla on entistä tärkeämpi tehtävä suomalaisten työn, toimeentulon ja hyvinvoinnin turvaamisessa.
Kauppapolitiikan avulla vahvistetaan Suomen talouden kilpailukykyä vaikuttamalla elinkeinoelämän toimintaympäristöön, toiminnalla maan rajojen ulkopuolella ja turvaamalla tuonnin sujuvuus. Suomen menestys saa juurensa yllättävän keskeisesti siitä, mihin olemme itse voineet vaikuttaa omilla toimillamme peesatessamme pienenä taloutena muuta maailmaa.
Suuria ratkaisevia tekijöitä menestystarinassamme, sitähän itsenäinen Suomi on, ovat olleet tietysti ensinnä nöyrän kansan sisu; annettu veri- ja muu uhri, taitava politiikka, valtiotoimijat, eri aikain isänmaalliset patruunamiehet ja onnistunut yhteiskuntarauhan taannut yhteiskuntapolitiikka - ja naisten vaikutus yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon ja sivistykseen.
Nyt on taivuttu ajattelemaan, että menestys tulee lännen osana, mitä enemmän unioidutaan, sitä parempi. Se ei ole ihme, meillä on ollut liikaa kokemuksia kuulla mitä muissa pääkaupungeissa sanotaan; Lyypekissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Pietarissa, Moskovassa, Berliinissä, Frankfurtissa, Brysselissä ja Washingtonissa sanotaan. Aikaa seistä omalla pohjalla itseensä luottaen on ollut tavattoman vähän.
Suomi on kuulunut Unioneihin aiemminkin.
PIKAKATSAUS UNIONIHISTORIAAN
LÄNNEN MIEHET, LYHYTELOKUVA
LÄNNEN MIEHET. Pääosien esittäjät: Suomen EU-ajan Pääministerit ja toisin ajattelijat
esiintyvät tällä videolla tiiviisti.
