YHTEISTYÖSSÄ

© 2019 INNOKIT.. Proudly created with Wix.com

Euroopan suuret ajankohtaiset kohtalon kysymykset, aloita tästä...

May 1, 2019

 

 

 

Oppimistavoite:

Oppia tunnistamaan ongelmien määrää ja laatua Euroopassa tulevina vuosina vuosikymmeninä. Yhdentämään asiat oman elämän muotoutumiseen.

Tehtävä:

Ryhmätyö. Valitkaa ryhmille yksi teema listalta,   ja miettikää kolme erilaista kehityskulkua, skenaariota vaikka hyvä ,huono ja toivottava. Valitkaa niistä todennäköisin ja perustelkaa se toimenpide-ehdotuksin. 

 

 

1. Työllisyys, oikeudenmukaisuus ja työn murros

Digitalisaation, tekoälyn ja niiden aiheuttamien muutosten haltuun otto.

Hyvinvoinnin tasa-arvoinen jako. Kaikkien pitäminen mukana.

Nuorison tulevaisuus ja toivo. Aikakausiharhat.

 

 

 

 

 

2. Sisäinen turvallisuus.

Maahanmuutto ja yhteisön kriisi, ei vain tekoälyä vaan yhteisöjärkeä.

Terrorismin, rikollisuuden ja väkivallan uhka. 

Arvopohjan pirstaloituminen. Ääriliikkeet ja demokraattisten arvojen merkitys, vihan lietsonta. 

 

 

 

 

  

 

 

3. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus vs ahne tuho. Globalisaatiokehitys ja glokalisaation; paikallistumisen nivominen ja hyöydyntäminen uudessa yhteisöllisyydessä. Arvopohjan pirstaloituminen. Ääriliikkeet ja demokraattisten arvojen merkitys.

 

 

 

 

 

 

 

 

4. Ympäristö- ja ilmastokriisin ratkaisujen vauhdittaminen ja pelastavien teknologioiden käyttöönotto, valtamerien kohtalo. Tasapainotalous vs. Kulutustalous. Ekologinen periaate.

 

 

 

 

 

5. Suhde Afrikkaan ja lähi-itään.

(Twin continent destiny)

 

Väestöräjähdys ja kansainvaellukset.

Ikäerot maanosien välillä ovat mahdollisuus.

 

 

 

 

 

 

​6. Kilpailukyky ja teknologian soveltamisen haaste. Euroopan vanheneminen, vanhanaikaisuus ja kilpailukyky digitalisaation ja tekoälyn huono omaksuminen.

 

 

 

 

7. Valkoisen mahdin purkaantuminen.

Kiinan, Intian ja Afrikan haaste > 2040>2060>2100.

Kauppasodat ja Brexitin seuraukset.

Historian taakka ja yhteisökäsityksen erot.

 

 

8. ​Federalismi vs itsenäisten valtioiden liitto.

Unionin legitimiteetti eli uskottava olemassaolon oikeutus ja Unionin rahoittaminen. Alamaisuudesta osallisuuteen.

 

 

 

9. ​Velka ja Euroopan taloudelliset instituutiot.Valmius seuraavassa talouskriisissä. Ahne tuho vs vihreä luova tuho. Julkisen hyvinvointimallin uudistaminen ja turvaaminen.

  

 

 

 

10. Sodan uhat – rauhan mahdollisuus. Fobiat – pakkomielteiset luulottelu-uhat ja yksivaltapyrkimykset. Kybersodat ja aivopesukoneistot.

Tarjolla digitaalinen lammasaitaus.

 

-------------------------------------

Euroopan 10 haastetta > 2030>2050 - laajempi perustieto-opas

 

1. Työllisyys, oikeudenmukaisuus ja työn murros

 

Työtä ei tule riittämään nykymuodossa kahdeksalle miljardille ihmiselle vuonna 2025.Digitalisaatio, robottien lisääntyminen ja tekoälyn lisääntyvä käyttö muuttaa työn tapoja ja ammatteja. Työtapa ja turvakin on muuttunut. Kolmasosa: 700 000 suomalaista, tekee jo pätkätöitä, joiden lomaoikeus ja työsuhdeturva on kuin tehtaassa 1930-luvulla.

 

Eurooppalaisten työmarkkinoiden ongelma on pienentyvä nuoriso, alle 15-vuotiaita j meillä on koko Euroopassakin vain kolmasosa: 15 prosenttia verrattuna esimerkiksi naapurimanner Afrikan 45 prosenttiin.

 

Raskaat työt teetätetään tulevaisuudessa yhä kasvavassa määrin automaation kautta, mutta muutos koskee myös valkokaulusammatteja. 

 

Suhteemme työhön täytyy uudistua.

Siksi työntekoja toimeentulo pitää erottaa toisistaan.

 

Onneksemme taloudessa kasvaa uudenlainen tapa toimia; jakamis- ja kiertotalous tuovat lisää mahdollisuuksia luoda arvoa ja toimia yhteisössä, Alustatalous tuo talouteen uusia pelaajia - kaikki meidät. 

 

Eurooppa on suuren haasteen edessä, koska se ei ole menestynyt tässä uudessa kilpailussa kovin hyvin.

Työn muuttuessa törmäämme uudelleen koulutuksen haasteeseen muuttuvilla työmarkkinoilla. 

 

Kykymme kilpailla muiden kanssa riippuu miten me hallitsemme muutoksen ja olemme sen mahdollisuuksien toteuttaja emmekä uhkien lamaannuttamia.

 

Kyse ei ole yhdestä digitalisaation, tietoverkkojen luomasta asiasta vaan sarjasta yhtäaikaisia tapahtumiaTämä merkitsee uuden taloudellisen yhteisvastuun merkityksen ymmärtämistä ahneen markkinatalouden pahimpien piirteiden jäädessä syrjään.

 

Yhteiskuntarauha säilyy ja ääritoiminta torjutaan vain pitämällä kaikki mukana kehityksestä ja luomalle nuorille vaikutusvaltaa – äänioikeuden laskemisella 16 vuoteen ja nuorten kiintiöillä päätöksenteossa koko Euroopassa - ja nuorten tietoisuutta niin ongelmiien ratkaisutavoista kuin hyvin asioiden kierteiden syntymisestä.

 

Jokaisella historian aikakaudella on ollut tapana liioitella elettävän ajan muutoksen suuruutta, näin ei ehkä nyt ole koska ajan haaste ulottuu luonnon kiertokulun häiriöön eniten ihmisen itsensä osalta jatkua lajina.

 

Siksi vastuuta ei voi siirtää toisille; suurimmille vaan vaatimalla globaalia yhteistyötä tekemällä enemmän kuin oman laskennallisen osuuden verran.


 

2. Sisäinen turvallisuus. Maahanmuutto ja yhteisön kriisi

 

Kehitys on johtanut meidät keskinäisen yhteistyön välttämättömyyteen, ihan pakkoon sietää toisiamme.

Sisään kääntyminen johtaa tosiasiassa ulkopuolisuuteen.

 

Tekoäly ei ratkaise miten meidän tulee toimia yhdessä ja yhteisössä. Maapalloisen rinnalle on synnytettävä paikallistumista ja lähitekemistä edistäviä toimintamalleja siirtymällä tavaratalouden kulutuskierteestä kiertoon ja laitteiden jakamiseen yhteiskäytön kautta.  

 

Se ei ole uhka, vaan vaurautta kuluttajalle lisäävä malli. Tarvitsemme tekoälyn rinnalla lisää yhteisöjärkeä tarttumalla uusiin mahdollisuuksiin hyvinvointia lisäävällä tavalla jossa parempi elämän tapaa jakaa hyötyjään nykyistä paremmin.

 

Maahanmuutto tulee käsittää uudella tavalla yhteistyömallina jossa vanheneva Eurooppa synnyttää tasa-arvoisia win-win yhteistyöjärjestelyjä.

 

 

Terrorismia torjutaan vain viemällä siltä katkeruuden syyt työllistämisen, ihmisarvon ja yhteistyöjärjestelmien kautta. Sellaista rajojen sulkemista ei ole mahdollista tehdä joka pitkässä juoksussa mahdollistaisi taloudellisesti hyvin voivan suljetun lintukodon, jossa puhdas Suomen kansa eläisi yksin.

 

Meidän taloutemme on vientiperustainen, kun rajat suljetaan tuoda ja tulla ne sulkeutuvat myös viedä ja mennä.

 

Arvopohjan puhtauden sijaan meidän pitäisi Minän sijaan oppia kunnioittamaan maailmaa Meinä eikä tyrkyttää omaa ajatteluamme sinne missä tavat ovat toiset .

Ihmisarvon kunnioittaminen, human dignity, estää äärisuuntauksien ja väkivaltaisten vihatoimien ja puheiden kuoleman kylvämisen paremmin.

Silloin meidän pitää osata käyttää enemmän silmiä ja korvia kuin suuta auki.

 

Euroopalla on huono maine muilla mantereilla siirtomaakauden verisen ja ryöväävän toiminnan jälkeen, ymmärtääksemme tämän Eurooppa kaipaisi Etelä-Afrikan totuuskomissioiden tapaisen prosessin löytääkseen uuden oikeutensa ihmisarvon puolustajana maailmassa.

 

Globalisaatiotalouden poliittisen ideologian mallissa politiikka ja talous erotetaan toisistaan, talous sääntelee itseään eikä valtiota toimijana kaivata eikä muka tarvita. Se merkitsee, että talous toimii sitä paremmin mitä vähäisempi julkisen sektorin aiheuttama rasitus taloudelle on. Sen sisältönä on privatisoida hyvinvointivaltion perusta, alentaa tulo-, pääoma ja osinkoverotusta ja minimoida yritysten osallistumista yhteiskunnalliseen vastuuseen. 

 

3. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus vs ahne tuho.

 

Kansalaiset haluavat elämältään muutakin kuin suurinta mahdollista kustannustehokkuutta. Keskittämisen ja ylhäältä johtamisen sijaan meidän pitää pyrkiä hyvinvointivaltiosta hyvinvointiyhteiskunnaksi.

 

Maailman talous on siirtynyt reaalitaloudesta virtuaalitalouden ja loputtoman velkaantumisen aikakauteen, jonka seurauksena 1 prosentti ihmistä omistaa maailman varallisuudesta yhtä paljon kiin loput 99 prosenttia.

 

Tilalle tarvitaan jotain kokonaan uutta.

 

Tasapainotalous ja degrowth-mallit tarkoittavat hyvinvoinnin tulosten ja maailman luonnonomaisuuden uutta jakoa – huomisen sukupolville.

 

Meidän on sovitettava 10 miljardin ihmiskunta ja sen ravinnontuotanto ja ekologinen realiteetti luonnon kiertokulun mukaan, sitä häiritsemättä. Meille rikkaille maiden kansalaisille sen on pakko merkitä luopumista ylikulutuksesta. 

 

 

Epäoikeudenmukaisuuden tunne on uhka yhteiskuntarauhalle kaikkialla maailmassa markkinatalouteen kuuluvan uudistavan ”luovan tuhon” muututtua ahneeksi tuhoksi, jossa ei tavoitella enää yhteishyvän syntyä, vaan pelataan vain omien voittojen puolesta.

Markkinaistumista suosiva talousoppi on kärsinyt käytännön elämänpiirin puitteissa vakavia vastaiskuja kun yritysten päätehtävän, voiton tavoittelun, koko kuva on tullut ilmi.

 

Ulkoistamisen yksityistävä oppi tulisi julkisen toimijan ja yritysten julkista toimintaa sivuavassa käytännössä muuntaa sekatalouden malliin, jossa ei ulkoisteta toimintoja, vaan sisäistetään eri paikallisyhteisön toimijat alueen toiminnan osaksi, isännän äänen pysyessä paikkakunnan asukasomistajien ja heidän valitsemiensa edustajien määräysvallassa osuustoiminnallisen yhteistyömallin tapaan.

 

Kaikki eivät osaa ja jaksa mukaan marssille uuteen, yhteisön täytyy purkaa osattomuutta lisäävien ja elämän tuskaa lisäävien tuntemusten vaikutusta luomalla aitoa paikallista osallisuutta ja uusyhteisöllisyyttä.

 

4. Ympäristö- ja ilmastokriisin ratkaisujen vauhdittaminen ja pelastavien teknologioiden käyttöönotto.

 

Suuren rinnalle, megapolien ja metropolien sisään on synnytettävä pientä, osallistavia ja kävelyetäisyydellä palvelevia minipoleja, jotta elämän mittakaava pysyy kansalaisten ulottuvilla ja keskittyvän talouden rinnalle syntyy uutta palvelu- ja yritystoimintaa ja työn malleja. 

 

Teknologia tähän on olemassa vain ajattelumme laahaa jäljessä.

 

Omistaa ei enää tarvitse kuten ennen kun sama tavara voi olla useamman hallussa jaetun käyttöoikeuden kautta.

Tästä syntyy paljon laaja-alaisempi näköala markkinatalouteen mutta myös luonnon voimavarojen käyttöön.

 

Aikamme virtuaalitalous, jossa rahaa luodaan rahasta ei edistä innovaatioita, vaan sen kehämäinen virta harvojen omiin taskuihin, johtaa muuttumattomaan tilanteeseen. Pahinta on, että tämä tapahtuu luonnon kustannuksella kun tukeudutaankin vanhoihin haitallisiin muotoihin toimia eikä anneta vihreän luovan tuhon tapahtua.

 

Samalla kun kehitämme uutta joudumme tekemään radikaaleja sovittautumisratkaisuja fyysisen yhdyskuntarakenteen sovittamiseksi uuden tekniikan ja toimintamallien kehitykseen ja kaupunki- ja yhteiskuntapoliittinen toimivuuden rakentamiseen kokonaan uudessa ympäristössä.

 

Muutosta on alkanut tapahtua; globalisaation rinnalle on syntymässä paikallistumista – glokalisaatiota, jossa lähitekeminen, omaehtoinen ja itseorganisoituva kansalaisaktivismi nostaa päätään digitalisaation synnyttämien uusien yhteistyöjärjestelyjen mahdollistamana. Tästä syntyy paljon laaja-alaisempi näköala markkinatalouteen mutta myös luonnon voimavarojen käyttöön.

 

 

 

Siitä on seurannut myös uusien toimintapoja muuttavien toiminta-alustojen mahdollistava toimintatapojen muutos; kuten Airbnb-alusta matkailussa tai Uber taksiliikenteessä, jotka ovat synnyttäneet uutta elinkeinoa ja ansaintaa muillekin kuin alustan amerikkalaisille omistajille.

 

Eurooppa uhkaa kuitenkin jäädä tässä elinkeinorakenteen muutoksessa jalkoihin muiden synnyttämien mahdollisuuksien käyttäjäksi vaikka EU tavoitteli vuoden 2003 Lissabonin sopimuksen kautta kärkipaikkaa digitalisaatiossa jo 2015.

 

Meidän uhkanamme on kulutustaloudesta johtuva luonnon ylikuormittuminen joka ilmenee ilmaston lämpenemisenä, valtamerten saastumisena ja rajuina ekokriiseinä.

 

Siksi tarvitaan tasapainotaloutta - jossa ihmisen toimet sopeutetaan luonnon kiertokulkuun eli noudatetaan ekologista periaatetta kaikilla yhteiskunta- ja ihmiselämän tasoilla. Tämä on myös suuri talouden mahdollisuus, jossa Eurooppa voisi olla kärjessä ja nöin myös edunsaajana.

 

5. Suhde Afrikkaan ja lähi-itään. (Twin continent destiny).

 

 

 

Maailman väestön kasvu keskittyy tällä vuosisadalla Afrikkaan, jonka nuori väestö nuorentuu edelleen ja luo mahtavan resurssin ja kilpailuedun köyhälle mutta raaka-aineiltaan rikkaimpana mantereena.

 

Jos olot eivät parane, ilmaston muutosta torjuta ja nuorille afrikkalaisille saada toivoa, koulutusta ja työtä, on Euroopalla edessä kansanvaellusten syntyminen naapurissa.

 

 

Ero minä-minä neokapitalismistamme Afrikkaan on filosofisesti valtava.

 

Afrikkalainen minä on yhteisöminä: lännen mies elää itselleen (self) kun taas afrikkalainen kuuluu yhteisöön. (community). Se määrää hänen minuutensa.

 

Se on käsitys uskollisuudesta toisiin ihmisiin.

 

Kolonialistisen historiansa vuoksi Eurooppa ei ole kansainvaelluksen uhri, vaan aiheuttaja.

 

Edelleen esimerkiksi sen tuettujen maatalousvientituotteiden hinta on alempi kuin niiden, joita tuottavat kehitysmaiden omat maanviljelijät paikan päällä. 

Tulevain vuosikymmenten suuri ongelma on, että johtaako tämä yhä vaan köyhyyteen ja pikkuhiljaa kasvavaan maanpakoon – Eurooppaan.

 

Euroopalla on kolonialisimin ja imperialismin pääosan esittäjän seurauksena moraalinen, mutta myös oman edun mukainen vastuu yhteistyön synnyttämisestä. Afrikan resurssien kehittämisestä ei enää siirtomaaisäntänä, vaan energiayhteistyön, talouden, kaupan ja pääomittamisen kautta, jossa kehitys kohdistuu Afrikan talouteen eikä valkoisen isännän yksipuoliseksi eduksi.

 

Nykyiset kehitysapupolitiikan keinot tässä riitä vaan tarvitaan tasavertaisen. Ihmisarvoa kunnoittavan kumppanuuden rakenne win-win periaatteella, itseasiassa maailmanhistorian mitassakin suuri edellytysten


 

6. Kilpailukyky ja teknologian soveltamisen haaste.

 

Euroopan väestön ja toimintatapojen vanheneminen, vanhanaikaisuus ja kilpailukyky digitalisaation ja tekoälyn huono omaksuminen ovat sen kilpailukyvyn rapauttajia. 

 

Suunnan tulisi olla eteenpäin pois vanhojen mallien paikkaamisesta uuden hyödyntämiseen.

 

Kysymys kuuluu ehtiikö nykyinen unionin hallintoajattelu ja eri maiden yhdyskuntasuunnittelu omaksumaan uudet ratkaisut ja mukaan kiihtyvään muutokseen ja kykeneekö se kääntämään myös kansalaisnäkökulmansa hallinnon kohteesta omaksi toimijakseen?

 

Digitalisaation mahdollistamilla älykkäillä ja helppokäyttöisillä palveluratkaisuilla on keskeinen merkitys uusien palveluiden mahdollistajana ei hallinnon, vaan ihmisten kannalta.

 

Tiedon lähes rajaton hyödyntäminen, automaatio, robotiikka ja tekoäly mullistavat maa- ilmaa samalla tavalla kuin teollinen vallankumous, mutta huomattavasti lyhyemmässä ajassa ja teknologisen murroksen vaikutukset yhteiskuntaan ovat moninkertaiset. Myös ekologisen kestävyyden saavuttamisessa teknologia on avainasemassa

 

Älyteknologia ja uudet toimintamallit ovat edellytys ratkaisumallien löytymiselle viheliäisiin ongelmiin ja yhdyskuntakehittämisen mahdollisuuksien höydyntämiselle.

 

7. Valkoisen mahdin purkaantuminen.

 

Maailman talousjärjestelmässä on vika, minkä vuoksi hyvinvointi jakautuu epätasaisesti ja talouskehitys hyödyttää vain harvoja.

 

Tuo vikasarja on epäreilu kauppapolitiikka, ekokriisi, kasinoa muistuttavat rahoitusmarkkinat ja monikansallisten yritysten vastuuton veronkierto ja toiminta. Ei kuitenkaan voi olla kestävää kehitystä että muiden tehtävä on vain turvata yhden prosentin taloudellinen hyöty, etuoikeus ja sukupolvien aikana yhteisesti hankitun julkisen omaisuuden otto "markkinoille."

 

Emme voi liioin elää eri elämää toisten todellisuudesta irrallaan kuin se ei meitä koskisi. 

 

 

Meitä valkoisia erottaa nykyään maailman enemmistöstä merkittävä kulttuuris-filosofinen kuilu. Valkoisen miehen rationaalista taloudellista toimintaa, kapitalismia, määräävät pääosin materiaaliset intressit - muuta maailmaa yhteisöön kuuluminen.

 

Afrikassa ja vaikkapa Kiinassa yksilö ei arvioi yhteisöä vaan yhteisö yksilöä. Kiinan konfutselaisuus tai afrikkalainen ubuntu-filosofia on kuin luotu digitalisaatiota, lähi- ja jakamistalouden tietoyhteiskuntaa ja verkostotaloutta varten. Se on valtava kilpailuetu.

 

8. Federalismi - liittovaltio vs itsenäisten valtioiden liitto.

 

Euroopan Unionin virkakunnan uusi nomenklatuura pyrkii vakiinnuttamaan ja legitisoimaan oman asemansa demokraattisten käytäntöjen asteittaisella sopeuttamisella itse luomaansa hallintokoneistoon. 

 

Katja Mäkinen tutki 20012 julkaisussa väitöskirjassaan 13 000 EU-asiakirjaa tarkoituksenaan arvioida kansalaisen asemaa Unionissa. Hän päätyi karmeaan huomioon jonka ydin oli, että kansalaisista on tullut hallinnan kohteita joille on näytetty ”paikka olla” kun EU-päättäjät pyörittävät järjestelmää.

 

Uudessa opissa hallinnon ei pidä enää muuttua, vaan kansalaisen. Unionin näkökulma yhteiskuntaan on käännetty päälaelleen ja demokratiakäsitys kokonaan uusiksi.

 

Virkamieskatsannossi muutokset ovat taloudellis-poliittisen kaksoiseliitin sisältä tulevia ja sen valtaa vakauttavia eikä enää ulkoa demokraattisesta prosessista tulevia tai valtaan vaikuttavia tai sitä muuttavia.

 

Unionin johtajien ja elinkeinoelämän federalismi on sopimuspohjainen liitto(valtio) kun taas kansalaisten Euroopassa federalismi onkin toveruuden ja ystävyyden harjoittamista auki olevien rajojen mahdollistaessa kohtaamisen ja helpon kotipaikan vaihdon. Näkemykset kohtaavat huonosti.

 

Unionin legitimiteetti eli uskottava olemassaolon oikeutus ja Unionin rahoittaminen on Euroopan Unionin hallinnon uudistamisen ja olemassaolon edellytys. Päämäärä on uusi kansalaisasemointi alamaisuudesta osallisuuteen.

 

 

Talouden keskinäisriippuvuus saa älykommunikaation kautta uusia muotoja - ja toki myös monimutkaistuu, - mutta myös ja palkitsee uudella tavalla vertaismaailman jakamistaloudessa. Syntyy toinen globaali ”tuotantolinja”. 

 

Tämä uusi Lähituotanto perustuu älytekniikkaan, lähitalouksiin ja niiden keskinäisten verkostojen syntyvään keskinäistoimintaan ja jakelumalleihin.

 

Oleamme saanet huomata, että maailmankylässä pelaavatkin vain suurimmat; maailmanyritykset ja kansojen unionit niiden ohjaamina.

 

Kaikki maailmassa halutaan suurentaa, keskittää ja alistaa taloudelle, talous on kaikki eikä siihen liittyvää sovi kyseenalaistaa.

 

Olemme tulleet Euroopassakin historialliseen käänteeseen, jossa yksityisen ja julkisen sektorin ero on alkanut hävitä. Molempien sektorien kehitystä ohjaa kasvavassa määrin yksityisen toiminnan amerikkalainen logiikka.

 

Glokalisaation idea on toimia paikallisesti, hyödyntää paikallisuutta ja osaamisryppäitä, mutta ajatella maapalloisesti eli hyödyntää kommunikaatioverkkoja ja tiedon lähteitä kun palvelua tai tuotetta myydään. Lähivalmistuksen lisääntyessä monet Suomesta lähes kadonneet toimialat palaavat takaisin. Fyysisen työn mahdollistuminen ilman matka-aikoja lisää sellaisten palveluiden kysyntää, joissa asiantuntija suorittaa etiäisen avulla pyydetyn tehtävän.

 

Yhteiskunta ei ole vain markkina ja elämä elämää vain taloutta varten. Uuden työn syntyminen voi tapahtua vain jos keskittyneiden yritysmallien rinnalle syntyy uudestaan ihmisten itsensä perustamia, heitä osallistavia lähitalouden jakamis- ja verkostomalleja.

 

9. Velka ja Euroopan taloudelliset instituutiot.

 

Maailma on ajamassa kohti seinää kaasu pohjassa, ilman jarruja. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeisen taantuman odotettiin johtavan rajuun velkasopeutukseen, mutta näin ei ole käynyt. 

 

Huoleton maailmamme elää kuin pikavippaaja. Erona on se, että isoille velallisillle velkarahaa on ollut yltäkylläisesti tarjolla ja se on lisäksi ollut ilmaista tai miinuskoroilla siis halvempaa kuin ilmaista.


Tätä tilaisuutta ovat käyttäneet hyväkseen erityisesti rikkaan maailman ja Kiinan valtiot ja muu julkinen talous-

 

Maailma pelaa velkamarkkinoilla alhaisten korkojen uhkapeliä. Keskuspankit ovat pitäneet rahahanojaan avoimina kohta kymmenen vuotta, ne estivät historian suurinta velkakuplaa puhkemasta, mutta saivat kriisitoimiensa kautta aikaan entistäkin suuremman kauhutilanteen. 

 

Eurooppa ja Suomi osallistuvat siihen myös. Velkaa on liikaa ja kasvava osa siitä on mahdollista maksaa vain uudella ja yhä runsaammalla velalla. Tätä jatkuu niin kauan kuin korot laskevat ja halpaa ja helppoa velkarahaa on tarjolla yltäkylläisesti kuten Euroopassa on EKP:n ”setelirahoituksen" vuoksi ollut.


Ylivelkaisten velallisten lisäksi yhö useampi velkojistakin on lisääntyvässä määrin ylivelkaisia. Tämäkin lisääntyy niin kauan kuin korot laskevat ja rahoitusolot kevenevät.

 

Maailman yhteenlaskettu velka on noussut uuteen ennätykseen. Se oli kolmannella neljänneksllä 2018 noin 194 biljoonaa euroa. 

 

Nyt velan määrä on 318 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se oli vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä vielä kolme prosenttiyksikköä korkeampi.

 

Velan määrä oli 318 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta, kun se oli vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä kolme prosenttiyksikköä korkeampi. 

 

USA:lla oli eniten velkaa maailman maista, noin 18 biljoonaa euroa, mutta jos maita verrataan velan suhteessa BKT:hen, ovat monet maat vielä velkaantuneempia.

Kaikkien 28 EU-maan valtionvelan keskiarvo oli 2016 84,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. 

 

Velkaisimmat EU-maat olivat 2016 Kreikka (179,2 % BKT:stä), Italia (135,5 %) ja Portugali (131,7 %).

 

Seuraavassa laskusuhdanteessa velkamäärät merkitsevät vaikeita aikoja jäsenmaille, koska suhdannetta tasaavalle finanssipolitiikalle ei ole tilaa.

 

Meille on samalla selvinnyt - kantapään kautta, että kapitalismimme olikin ongelmia täynnä: tehdessään kiistämättömästi vaurastumiselle hyvää se aiheutti myös pahoinvointia ihmisille. 

 

Huomasimme, että maailmankylässä pelaavatkin vain suurimmat; maailmanyritykset ja kansojen unionit niiden ohjaamina.

 

Euroopan keskuspankki aloitti euromaiden joukkovelkakirjojen eli valtionlainojen osto-ohjelman vuonna 2015. Lainoja ostamalla EKP on pyrkinyt lisäämään rahaa talouteen eli  on lisätty rahaa, jotta valtiot eivät kaatuisi vielä velkataakkaansa ja pystyttäisiin keinotekoisesti pitämään pitkiä korkoja alhaalla. 

 

Seurauksena Euroopan Keskuspankin taseen loppusumma on noussut 12 vuoden aikana, vuoden 2007 lopun, noin 1 500 miljardista eurosta 2018 noin 4 500 miljardiin euroon. Siitä tyhjästä tuotetun rahan osuus on noin 2 500 miljardia.

 

Talouskriisin seurauksena kehitys Euroopassa taantui ja päärooliin astui finansipolitiikka, pankit ja niiden pelastaminen ja kansojen kulukuurit.

 

EKP:llä on synnyuttämänsä rahan takaajana Emu-maiden valtiollinen arvovalta. Normaalisti näin voimallinen uuden rahan luominen talouteen olisi kiihdyttänyt inflaation hurjaan nousuun - hyperinflaatioon. Nyt inflaatio on ilmennyt siten, että kaikki sijoitusomaisuuksien arvot ovat nousseet enemmän kuin normaalissa tilanteessa olisi ollut mitenkään mahdollista.

 

EKP on rahan yltäkylläisyydellä tuhonnut tallettajien säästöjen korot. EKP: n rajattoman biitirahoituksen vuoksi kansalaiset eivät saa säästöilleen tuottoa samaan aikaan kun pörssikurssit nousevat keskuspankkirahalla uusiin ennätyskorkeuksiin.

 

EKP ostaa markkinoilta valtioiden velkaa ilman, että sillä on mitään takeita saada takaisin sitä kolmanneksen suuruista osaa valtion velastaan, jonka EKP on ostanut pois markkinoilta.

 EKP:n  pääjohtaja Mario Draghi.

 

Seurauksena voi syntyä tilanne, että Emu-maat saavat nämä rahat taakakseen, jos niitä tekorahoja ei kyetä perimään takaisin maksukyvyttömiltä muilta valtioilta.

 

Yhteiskunnallisia seurauksiahan on jomaisteltu. Niitäsaivat kokea pohjaa myöden kreikkalaiset, kyproslaiset, portugalilaiset espanjalaiset ja irlantilaiset. Ja suurin osa muistakin eurooppalaisista.


 

10. Sodan uhat – rauhan mahdollisuus. 

 

Euroopassa on sodittu koko sen historian ajan.

 

Euroopan teräsunionin perustaminen toisen maailmansodan jälkeen oli yritys sitoa Saksa ja Ranska taloudellisesti niin yhteen, että sota ei enää kannattaisi.

 

Siitä seurasi sittemmin yhdentymiskehitys, jonka tulos on nykyinen Euroopan Unioni. Pääosin rauha on säilynyt Euroopassa vaikka konflikteja onkin ollut entisen Jugoslavian, Pohjois-Irlannin ja nyt Ukrainan alueella.

EU sai onnistumisestaan Nobelin rauhanpalkinnon.

 

Rauhan suurin uhka on kasvava fobia olla oikeassa väärin perustein. Vihapuhe ja toisenlaisten hylkiminen ja vainot ovat viemässä tilannetta 1930-lukua muisutvaan tilanteeseen. Venäjän etupiirin lisäksi itsevaltiaita ja sellaiseksi pyrkiviä on myös Euroopan Unionin piirissä.

Heidän etunsa on antaa ennakkoluulojen kasvaa.

 

Uusi teknologia on synnyttänyt aivan aiemmasta poikkevaia sodankäynnin muotoja rauhan tilassa. Ihmissin Euroopassa kohdistuu monimuoto uhkaa, aivopesua, kyberuig´hkia ja monimuoto vaikuttamista, jolla pyritään epävakauteen, tosiasiassa niiden kautta pyrittään alamaistamaan kansalaiset kuuliaisiksi sijoittamalla heidät omaan paikkaansa – digitaaliseen lammasaitaukseen.

 

”Geopolitiikan mannerlaatat ovat liikkeessä, ja Eurooppaan kohdistuu eri tahoilta ulkopuolisia paineita ja houkutuksia. Vain yhdessä, hyvin toimivan EU:n puitteissa, niitä voidaan torjua. Muutoin on vaarassa Euroopan sirpaloituminen eri intressipiireihin.

Yhteistä on myös turvallisuus... Aiheista ei ole pulaa: terrorismin torjunta, asevalvonta, kyber-hybridi-keinoäly -kokonaisuus, ilmastonmuutos, muuttoliike – kaikki asioita, joiden hallinta vaatii tiivistä yhteistoimintaa." Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö huhtikuussa 2019.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Osallistuvan

oppimisen

prosessi

Näyttökuva 2019-5-9 kello 14.30.32.png
LUE MYÖS
This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now