VIISAUS, JATKOAIKA JA VANHUUS

Vanha & viisas ei ole ollut enää  kovin muodikas ilmaisu ajassamme.

Olemme sen sijaan ymmärtäneet viimeiset vuodet väärin; uudeksi lapsuudeksi keski-ikä yhteiskunnassamme. 

Muutos uudenlaisesta vanhuudesta on suomalaisessa yhteiskunnassa perin vanhanaikainen. Muutos on silti niin suuri etteivät kaikki nuoremmista ehdi mukaan.

Nuoremmille se, miltä oma elämä näyttää tänään, ei kerro paljoakaan siitä, miltä se tuntuu 40 vuoden päästä.

Nuoresta tulee jonain päivänä vanha. Me kaikki vanhenemme koko ajan, ihan joka hetki.

Mutta mitä matkalla tapahtuu?

Muutoksen ymmärtämiseksi pitää osata erottaa vanhenemisen kaksi vaihetta, hyvinvoiva kolmas elämä eli tuottava vanhuus ja toisekseen vain viittä prosenttia eläkeläisistä tätä nykyä koskettava järjestelmille kallis neljäs ikä - jolloin vanha ihminen on toisten hoivan varassa.

Eläkeaika,tämä kolmasikä on pitkäaikainen vaihe, neljäs ikä se jonka toivotaan olevan mahdollisimman lyhyt vaihe.

Me tiedämme, vanhoina, kokemuksesta, mitä on olla pieni lapsi, hormonoitu teini, opiskeluiässä oleva nuori ja tämän kasvuvuosien vapauden jälkeen muistamme myös mitä on tulla puoleksi vuosisadaksi työelämän aikaan, isäksi tai äidiksi, eronneeksi, herraksi, työttömäksi, kolhituksi, rakastetuksi.

Me, suuretikäluokat, olemme kuitenkin uuden, hyvänä pitkään jatkuvan elämän pioneereja.

Muista sukupolvista poiketen olemme jo kokeneet ja kurkannneet elämänmatkallamme mitä uusi vanhuus ja vanhat päivät kahdeksan miljardin ihmisen maailmassa ovat.

Saavut nopeammin kuin luuletkaan, elämässäsi aikaan jolloin ajatuksissa kysytään tässäkö tämä oli , raatamisvuodet, päsmäröinnin aika - ja nytkö jo tulen vanhaksi, silloinhan kuollaan.

Sitä kuolemahan on jo suljettu tietoisuudesta ja pelätty koko nuorempi ikä.

Vanhana oppii elämään kuoleman kanssa, nyt se ei ole enää sitkumäkuolen kauhuajatus, vaan syvä ymmärrys että elämme aika aikaa, kutakin ja kukakin.

Vanhuus pelottaa nuorempia koska siitä ja sitä meillä ei ole muistissa eikä kokemuksena. Jokainen on ensi kertaa vanhana vaelluksen edessä yksin.

Kyseessä on suurin muutos elämässäsi sitten syntymäsi.

Kannattaa siis päättää miten vanhat päivänsä elää eikä miten niitä viettää.

Olet parhaassa tapauksessa uuden, jopa kolmen vuosikymmenen edessä.

Terveyshuolesi ovat luonnollisia, mutta kannattaa muistaa, että  raihnakuvat on lehtiin otettu vain viiden prosentin vanhusotoksesta, niin vähän meistä näet on jatkuvan hoidon tarpeessa - ei selviä omillaan.

Vanhana tuntuu siltä kuin ihmiset olisivat kuin käytettyjä autoja, melkein uudentuntuisia tai varaosia vailla, jarrut päällä, naarmuilla, öljynvaihto edessä ja pelkäät suurta kolaria, joka romuttaa sinut tomumajaksi…

Niin kauan kun pää toimii vanhat päivät ovat mukavia sillä toimintahäiriöt ovat tutuksi tulevia kremppoja. Meidät on valmennettu kestämään niitä.

Lääketiede on elinaikanamme kehittynyt niin, että saat hoitoa monelta, sinua tutkii tai leikkaa silmä-, korva-, sydän-, anestersia-  tai sisätautilääkäri, kirurgi - ylilääkärin johdolla.

Sairautesi otetaan varaosa osalta erikoissairaushuoltoon ja saat kotiin mukaan sellaiset ropit, että isääsi ja äitiäsi vielä tappaneet taudit saadaan suusta tai suonesta käsin kemikalisoiduksi terveytesi eteen.

Iän mukaan huoltotarve kasvaa, mutta 14-25 pillerillä pysyy pitkään elossa kun tekee kuntonsa eteen jatkuvaa huoltoa ja käyttää kunnon polttoainetta.

Käyt yhä vanhempana paljon ja nousevassa tahdissa sairaanhoidossa, joka on hyvä palvelu Suomessa. Sairaalassa sanotaan, että on henkilökunnasta pulaa vaikka potilaalle on tarjolla joka kerta uusi parantaja, samaa lääkäriä ei toiste tapaa eikä juuri samaa sairaanhoitajaakaan.

Ei mitään hätää.

Eihän autoakaan saa ilman liukuhihnaa koottua.

He, eri ihmiset, ovat taitavia ammatissaan, sinua hoidetaan -siis ventovieraiden toimesta - kuin omaa ukkia tai mummua, mutta pala kerrallaan, tietokoneelta löytyvien  pidentyvien potilasjatkokertomusten yltäessä oudoilla kielellä kirjoitettuna sähkösanomina älypuhelimeesi saakka.

Sairaanhoitajat puhuvat onneksi kuitenkin lääkärikreikan ja -latinan sijaan pelkkää suomea.

Jostain syystä kaikki pelaa oikein hyvin kuin Chaplinin leffassa. Iso kone toimii korkean ammattitaidon varassa, vaikka systeemi on labyrintti, löytää kivulias aina avun.