NEUVOJA VANHENEMISESTA NUOREMMILLE

Älkää pliis leimatko meitä vanhempia, sillä saatte muuten itse saman leiman kaikilla stereotypioilla.

Eläkeläinen käy kalliiksi, on vielä elossa, vaikka deadlinellä.

Asenteet vanhoja kohtaan rikkausvallan trumpinajassa kovenevat, katsokaapa EVA:n elinkeinoelämän julkaisua helmikuulta 2025. Nyt vanhat ovat tappaneet talouskasvunkin...;

"VANHUSVALTA

Ikääntyminen tappoi Suomen talouskasvun

MAURI KOTAMÄKI

EVA RAPORTTI

Suomalaisten ikääntyminen selittää suurelta osin menneiden vuosikymmenten talousongelmat. Vaikutus on ollut mullistava.

Puhutaan kymmenistä miljardeista euroista menetettyä talouskasvua.

Ilman Suomelle ominaista väestön ikääntymistä Suomen kansantalous muistuttaisi nyt enemmän Ruotsin sliipattua taloutta kuin harmaata peilikuvaansa."

"Vuodesta 2010 vuoteen 2019 laskettuna Suomen elintaso on noin 16–28 prosenttia pienempi kuin tilanteessa, jossa vanhushuoltosuhde ei olisi kiihtynyt nopeaan kasvuun."

Ikääntymisen tuottavuutta pienentävä vaikutus vastaavalla ajanjaksolla oli noin 8–14 prosenttia ja velkasuhdetta kasvattava vaikutus 26–28 prosenttiyksikköä.

Ikääntymisen vaikutus talouteen välittyy monien reittien kautta. Julkiset menot kasvavat, ja julkinen talous kääntyy epätasapainoon. Työikäinen väestö ikääntyy, mikä alentaa tuottavuutta. I

hmisten halu ottaa riskiä vähenee iän myötä, mikä tarkoittaa vähemmän perustettuja yrityksiä, vähemmän riskisijoituksia ja investointeja, vähemmän liikkuvuutta työ- markkinoilla ja vähemmän muuttohalukkuutta maan sisällä.

Riskinottohalu on oikeastaan läsnä kaikessa ihmisen toiminnassa, joten sen alentumisen tuoma vaikutus talouteen on mittava joskin vaikeasti mitattavissa."

Näin väittää ekonomisti Kotamäki.

---

Suuret ikäluokat ovat nhteläkkeellä. He ovat saaneet sen myös kokea aseteidem koventuessa. Ikäsyrjintä yli 60-vuotiaiden keskuudessa on lähes kaksinkertaistunut Suomessa 30 vuodessa.

 60+-barometrin mukaan lähes neljä viidestä yli 60-vuotiaasta tuntee ikäsyrjintää.Suomi ikääntyy kovaa vauhtia ja ennustetaan, että vuonna 2030 väestöstä 26 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Tällä hetkellä tämä luku on 19 prosenttia.

Yli 60-vuotiaat kokevat yhä voimakkaammin ikääntymisen leimaavan ihmisen kielteisellä tavalla. Siinä missä 1990-luvulla noin 20 prosenttia yli 60-vuotiaista koki iän olevan kielteinen leima, 51 prosenttiakoki näin olevan vuonna 2021.

Ikääntyneillä on yleinen kokemus siitä, että heitä kohdellaan nykyisin toisen luokan kansalaisina.

Nuoret pelkääv'ät vanhuutta koska se on lähempänä kuolemaa ja siksi useimmat missaavat, elävät hiednot vuodet ovet lukossa.

Me emme ole kuluerä Riikka Purran mustassa kirjassa vaan omlta osaltammme maan rakentanut sukupolvi.

Vanhojen asioita käsittelevät nuoremmat sukupolvet joilla ei – tietysti – ole käsitystä, omaa kokemusta tai oikeaa kuvaa vanhuudesta usein kliseitä enempää. Siksi hyvä tarkoitus muuttuu liian usein sarjaksi väärinkäsityksiä.

Vanhat haurastuvat kukin omassa tahdissaan. Vain viisi prosenttia heistä on muiden avun varassa hoitolaitoksissa tai kotihoidossa. Julkisesta keskustelusta saa sen kuvan, että tämä hauraanhoito koskisi kaikkia eläkeläisiä.

Meitä ikääntyneitä ottaa usein aivoon vähättelevä puhe ja uusi tapa nähdä meidät väärin yhtenä hauraana ryhmänä, ei elämässä paljon itse tehneinä, kokeneina ja eläneinä, viisaina vanhuksina.

Vanhusväestö lisääntyy niin määrällisesti kuin suhteessa nuorempiin ikäryhmiin kaikkialla maailmassa. Suomen väestön ikärakenteen muutoksessa on kyse 65 vuotta, vaan ei vielä 85 vuotta täyttäneiden hyvinvoivien eläkeläisten määrän rajusta kasvusta entistä terveempinä, vauraampina ja aktiivisempina.

Siksi on syytä pohtia millainen elämänvaihe tämä eläkkeelle siirtymisen jälkeinen, mutta varsinaista vanhuutta edeltävä kolmas elämä on ja mitä siitä pitäisi ajatella nuorempien ikäryhmien elämäkäsityksen tulevaisuusvaikutusten näkökulmasta.

Kun he elävät terveempinä vuosikymmeniä työelämän jälkeen useimmat varsin vauraina,

Mitä tämä tarkoittaa kestävän kehityksen, yhteiskunnan hyöty- ja kestävyyskyvyn kannalta.. Voivottelu alkaa jo riittää, nyt pitäisi tarttua mahdollisuuksiin,

Eläkeikä on uusi elämä, parikymmentä vuotta pidemmäksi elinaikanamme pidentynyt mukava valinnan vapauden ja omatoimisuuden mahdollisuus.

Hyvä olo koskee yhä suurempaa osaa vanhempaa väestöä.

- Kyllä, tiedän tämä ei kohtaa alkuunkaan kaikkia, vanhuusköyhyys ja yksinäisyys on vakava ongelma.

En sulje siltä silmiäni. Liian moni on liian tiukoilla elämänsä kultaisilla vuosilla.

Yritän vain herättää meidät myös huomaamaan, että silti asiat eivät ole koskaan olleet näin hyvin.

On oikein vaatia, että juuri siksi hyväosaisuutta pitää myös jakaa eikä kätkeä ja paeta Portugaliin.

Lapsena ja nuorena me opettelemme elämäntaitoja kasvuvaiheessamme luonnollisena osana elämäämme.

Miksi me sitten vanhentuessamme joudumme ja jäämme uuteen elämänvaiheeseen kolmanteen elämään.

Englannin kielessä iässä kehittymisen prosessia kuvataan ilmaisulla ”growing old” kasvaa vanhaksi. Meillä kyllä kasvetaan aikuisiksi mutta - joudutaan eläkkeelle tai jäädään vanhoiksi.

Kyse on historian suurimmasta sosiaalisesta muutoksesta, jossa me hyväkkäät pohjoismaalaiset, tuloeroetuilijat olemme - tai siis olimme - ennen koronaa. Olemme maailmanhistoriassa vanhojen päivien ensimmäisiä, ilmaston lämpenemisen vuoksi todennäköisesti myös viimeisiä lottovoittajia, joille on koittanut vanhana vapauden aika niin kuin ei koskaan ennen ole ollut.

Olimme historian uutuustuote nuorisona.

Olemme historian uutuustuote vireinä pidempään elävinä vanhoina.

On siinä sukupolvisäkää.