UUSI VANHUUS MAKSAA KULUNSA, pelottelu eläkepommeilla syytä jo lopettaa

Vanhoista ihmisistä puhutaan kulueränä, eläkepommina ja kestävyysvajeen syynä. Tämä asenne on saanut kohtuuttomat mittasuhteet.

Oikaistaan asiaa oikealla tiedolla samalla avaten mahdollisuuksien maailmaa.

Ihmisen suurin toive on olla kuolematta - elää mahdollisimman pitkään.

Vanhemman ihmisen suurin toive on pysyä järjissään loppuun saakka - tai ainakin mahdollisimman pitkään.

Yhteiskunnan suurin toive on, että vanhojen ihmisten tuottavuus, kuluttaminen ja pysyminen terveinä toimisi niin, että neljäs ikä - jolloin he, vanhat raihnaisina aiheuttavat - eniten kuluja jäisi mahdollisimman lyhyeksi.

Keväällä 2020 vanhat ihmiset ensin velvoitettiin sitten suositeltiin pysymään muista erossa. Se oli monille suuri elämän muutos, raskasta ja pelottavaa aikaa.

Koronavirus opetti kuitenkin meille, että tämä koko ihmiskuntaan ulottuva uhka koskee eri muodoissaan meistä kaikkia, ihan jokaista. Olemme tehneet maailmasta yhden vaikka nyt puolustaudummekin sulkemalla rajoja ja ovia.

Jatkoaika jota elämme on meille annettu kolmas elämä joka muodostaa keskimäärin jo pisimmän osan elinkaarestamme. Silti yksikään maa ole ryhtynyt vielä kunnolla toteuttamaan ”kaikenikäisten yhteiskunnan" edellyttämää politiikkaa.

Puhe elätettävistä ja huollettavista, taakasta, eläkekulupommeista  antaa sukupolvien keskinäisistä suhteista väärän ja yksipuolisen kuvan. Vanhentunut kuva vanhuudesta korostaa sukupolvien välisiä nokkimisjärjestyksiä ja luo ristiriitoja ilman perustetta.

JATKOAIKA - KOLMAS ELÄMÄ ELOKUVA

ONKO VANHOISTA MITÄÄN HYÖTYÄ?

KAKSI GERONTOLOGIAN PROFESSORIA PUOLUSTAA VANHOJA

Vanhuus ei ole ainoastaan aika levätä ja nauttia ansaitusta eläkkeestä, vaan se on myös taloudellisesti merkittävä ajanjakso. Tässä muutama faktatieto, jotka todistavat, että vanhemmat ihmiset ovat taloudellisesti merkittävä ryhmä:

Kulutuksen kasvu: Ikääntyvien ihmisten osuus yksityisestä kulutuksesta on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Tilastokeskuksen mukaan yli 64-vuotiaiden kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat Suomessa vuosina 2012–2016 lähes 14 prosenttia. Tämä osoittaa, että vanhemmat ihmiset käyttävät rahaa aktiivisesti ja ovat tärkeä kuluttajaryhmä.

Taloudellinen voimavara: Euroopan komission mukaan Euroopan "Hopeatalous", joka keskittyy ikääntyvään väestöön, on yksi maailman suurimmista talouksista. Tämän talouden arvo on arviolta noin 3700 miljardia euroa, mikä osoittaa ikääntyvien ihmisten taloudellisen merkityksen.

Eläketulot ja verot: Suomessa yli 63-vuotiaat maksavat vuosittain noin yli 7 miljardia euroa tuloveroa. Lisäksi eläkeläiskotitalouksien nettovarallisuus on usein suurempi kuin työikäisten kotitalouksien.

Perinnöt: Ikääntyvät ihmiset jättävät merkittäviä perintöjä seuraaville sukupolville. Esimerkiksi Suomessa yli 60-vuotiaiden kotitalouksien kokonaisvarallisuuden arvo on arvioitu olevan noin 600 miljardia euroa.

Nämä faktat osoittavat, että vanhemmat ihmiset eivät ole pelkästään taloudellinen taakka yhteiskunnalle, vaan he ovat myös merkittävä kuluttajaryhmä ja taloudellisen voimavaran lähde.

Heidän aktiivinen osallistumisensa talouteen, sekä kuluttajina että veronmaksajina, on keskeinen osa kansantaloutta. Lisäksi heidän perintönsä tukevat seuraavia sukupolvia ja edistävät taloudellista kehitystä.

Uusi näkemys vanhuudesta korostaa vanhempien ihmisten arvoa ja potentiaalia, ja se haastaa vanhentuneita käsityksiä vanhuudesta pelkkänä elämän loppuvaiheena.

Vanhuus onkin aika, jolloin voidaan olla hyvinvoivia ja onnellisia, mukavia isovanhempia ja edelleen osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan, jakaa elämänkokemusta ja vaikuttaa tulevaisuuteen.